Tapaus Isomäki-From 1918 keräsi kiitosta
Monologinäytelmä Tapaus Isomäki-From 1918 keräsi kevättalvella 2018 Jämsässä ja Jyväskylässä sekä elokuussa yönäytöksessä Jämsän Kesäteatterilla ja esityksissä Tampereen La Strada teatterissa ja syyskuussa Jämsänkosken Ilveslinnassa ja Koskenpään työväentalolla yhteensä reilut 1500 katsojaa.
Näytelmä kertoo vuoden 1918 sisällissodan Jämsän tapahtumista vangituksi syyttömästi joutuneen opettaja Kaarlo Isomäen ja valkoisen terrorin keskeisen henkilön, teloittaja Johannes Fromin, "Rummin Jussin" kautta. Näytelmä kuitenkin laajenee kontekstistaan pohtimaan muun muassa pahuuden olemusta ja muita yleisinhimillisiä teemoja.
”Teksti laajentaa tarinaa sisällissodan paikallisten ihmisten kohtaloista myös pohtimaan yleisiä humaaneja arvoja: mikä tekee nuoresta tappajan, mikä aikuisesta lapsen kiduttajan, miten kieroutunut oikeustaju kykeneekin selittämään murhaamisen sankaruudeksi? Hieno näkökulma keskelle historiallista fakta-aineistoa.” (Jorma Pollari Keskisuomalainen)
"Käsikirjoittaja ohjaaja Risto Hakola on kirjoittanut Rummin Jussin ja Kaarlo Isomäen kohtaloihin suorastaan teologisen näkökulman. Jos Jumala on, miten hän sallii pahan tapahtua? Eikö hän kuule, miten veri huutaa mullan alta oikeutta viattomille? Onko meillä ulospääsyä pahoista teoistamme, vai onko ne vain koetettava unohtaa? Onko meissä kaikissa pahaa vai tuleeko se joihinkin meistä? Missä kulkee syyttömyyden ja syyllisyyden raja?" (Päivi Ketolainen Jämsän Seutu)
Näyttelijänä 2-osaisessa monologissa oli Reijo Ahonen, käsikirjoitus ja ohjaus oli Risto Hakolan, valoista ja äänistä huolehti Jon Pettersson. Kokonaiskesto on noin 1 tuntia ja 40 minuuttia sisältäen 20 minuutin väliajan.
Näytelmän toteutukseen saatiin Suomen Kulttuurirahaston ja Kansan Sivistysliiton apuraharahoitusta sekä Jämsän kaupungin avustusta.
Näytelmä kertoo vuoden 1918 sisällissodan Jämsän tapahtumista vangituksi syyttömästi joutuneen opettaja Kaarlo Isomäen ja valkoisen terrorin keskeisen henkilön, teloittaja Johannes Fromin, "Rummin Jussin" kautta. Näytelmä kuitenkin laajenee kontekstistaan pohtimaan muun muassa pahuuden olemusta ja muita yleisinhimillisiä teemoja.
”Teksti laajentaa tarinaa sisällissodan paikallisten ihmisten kohtaloista myös pohtimaan yleisiä humaaneja arvoja: mikä tekee nuoresta tappajan, mikä aikuisesta lapsen kiduttajan, miten kieroutunut oikeustaju kykeneekin selittämään murhaamisen sankaruudeksi? Hieno näkökulma keskelle historiallista fakta-aineistoa.” (Jorma Pollari Keskisuomalainen)
"Käsikirjoittaja ohjaaja Risto Hakola on kirjoittanut Rummin Jussin ja Kaarlo Isomäen kohtaloihin suorastaan teologisen näkökulman. Jos Jumala on, miten hän sallii pahan tapahtua? Eikö hän kuule, miten veri huutaa mullan alta oikeutta viattomille? Onko meillä ulospääsyä pahoista teoistamme, vai onko ne vain koetettava unohtaa? Onko meissä kaikissa pahaa vai tuleeko se joihinkin meistä? Missä kulkee syyttömyyden ja syyllisyyden raja?" (Päivi Ketolainen Jämsän Seutu)
Näyttelijänä 2-osaisessa monologissa oli Reijo Ahonen, käsikirjoitus ja ohjaus oli Risto Hakolan, valoista ja äänistä huolehti Jon Pettersson. Kokonaiskesto on noin 1 tuntia ja 40 minuuttia sisältäen 20 minuutin väliajan.
Näytelmän toteutukseen saatiin Suomen Kulttuurirahaston ja Kansan Sivistysliiton apuraharahoitusta sekä Jämsän kaupungin avustusta.